Puolimatkan välitilinpäätös

Runkosarja on Hokin osalta puolivälissä. Takana on 28 ottelua, kun runkosarjassa pelataan yhteensä 56 kierrosta. On siis aika tehdä välitilinpäätös. Teimme Hokin päävalmentaja Petri Mattilalle 20 kysymyksen megahaastattelun.

1. Runkosarja on nyt puolessa välissä ja Hokki on tällä hetkellä sarjassa kuudentena. Tyydyttääkö tuo sijoitus?

– Kyllä tyydyttää. Sijoitus on ehkä vähän alakanttiin, jos vertaa siihen miten meidän pistetavoite on laskettu. Noilla pisteillä pitäisi olla siellä sijoilla 4-5, mutta ne sijat eivät ole kaukana. Siinä mielessä tämä on ollut mielestäni ihan tasaista menemistä meiltä.

2. Asetitte ennen kautta tavoitteeksi saada jokaisesta kuuden pelin jaksosta 9-10 pistettä. Oletteko pysyneet tavoitteessa?

– Kyllä. Ensimmäisestä kuuden pelin jaksosta saatiin 9 pistettä, toisesta jaksosta 10, kolmannesta 9 ja neljännestä 12 pistettä. Tällä hetkellä kasassa on 7 pistettä ja siitä kuuden pelin jaksosta uupuu vielä kaksi peliä. Pisteitä on siis tullut tasaisesti koko ajan ja kahta peliä pidempiä tappioputkia ei ole tullut.

3. Minkälaisen kokonaisarvosanan annat joukkueelle tähän astisesta kaudesta?

– Jos joku kouluarvosana pitää antaa, niin se on varmaan siellä kasin tuntumassa. Ei tässä nyt vielä kiitettäviä jaeta, mutta ei ole myöskään tarvetta antaa tyydyttäviäkään.

4. Valmennat Kajaanissa kolmatta kautta. Miten tämä kausi eroaa muista kausista?

– Varmaan sillä tavalla, että meillä on neljä ulkomaalaispelaajaa. He ovat olleet omalla tavallaan äärettömän iso rikkaus meille valmentajille ja uskon, että se on myös iso rikkaus meidän pelaajillekin. Kun tuolla pukukopissa kuuntelee tuota arjen elämää, niin onhan noi kaikki neljä aivan mahtavia tyyppejä ja iloisia velikultia. He tuovat koppiin hirveästi energiaa ja sanoisin, että se on antanut itsellekin paljon uudenlaista lähtestymistä joukkueeseen tällä kaudella aikasempiin verrattuna.

5. Miten pelitapa on muuttunut edelliskausiin verrattuna?

– Hyökkäyssuuntaan on tullut pikkuisen lisää nopeutta ja suoraviivaisuutta. Toki me yritämme edelleen uskaltaa pelata kiekon kanssa ylös silloin, kun siihen on paikka. Lisäksi aikasempiin kausiin verrattuna me ollaan yritetty kaksivaihestaa puolustamista. Sitten kun käydään kiinni, niin annetaan kunnon paine ja sitten kun ei käydä kiinni, niin otetaan vähän alempaa. Mutta ne ovat vain pieniä taktisia muutoksia, eli kyllä se iso kuva noudattaa samaa punaista lankaa mitä aiemminkin.

6. Hokki on teki viime kaudella runkosarjassa neljänneksi vähiten maaleja. Tällä hetkellä Hokki on tehnyt sarjassa eniten maaleja (101). Mistä tämä muutos johtuu?

– Me ollaan onnistuttu meidän kärkipelaajien hankinnoissa, jotka ovat olleet vahvassa roolissa. He jotka tässä joukkueessa ovat mukana, niin he ymmärtävät mistä on silloin kyse, kun joukkueeseen hankitaan muutama pelaaja, jotka ovat ns. ”kärkipelaajia”. Ja kärkipelaajat tuovat muuhunkin osastoon lisää itseluottamusta. Nyt meillä on käynyt niin, että me ollaan onnistuttu meidän hankinnoissa ja ne pelaajat ovat tehneet tulosta, niin se itseluottamus ja rentous siitä tuloksen tekemisestä tarttuu muuhunkin joukkueeseen. Sitä kautta moni meidän pelaaja pelaa pisteiden valossa ylivoimaisesti parasta kauttaan tällä hetkellä.

Eikä me olla pelkästään ulkomaalaisten varassa. Teemu Virtala on ollut meillä terveenä yhtä neljän viikon jaksoa lukuunottamatta, mikä on todella merkittävä juttu meille. Lisäksi Toivon Riku pelaa aivan huikeaa kautta ja Karppisen Veikko pelaa parasta jääkiekkoa mun kolmen vuoden aikana täällä. Jonkun pitää näyttää se suunta ja tehdä ne maalit, joka sitten yleensä tarttuu muihin pelaajiin.

MG_7390-450x450

Hokki on tuulettanut tällä kaudella eniten maaleja koko sarjassa.

7. Mestiksen tulospalvelu uudistui täksi kaudeksi, eikä uusi järjestelmä toimi edelleenkään niin kuin pitäisi. Esimerkiksi peliaikatilastot puuttuvat kokonaan. Minkälainen vaikutus tällä on ollut?

– Se on h*lvetin huono asia, että tulospalvelu ei toimi. Peliaikatilasto on kuitenkin aina sellainen, mikä on tullut itsellä katsottua läpi. Tottakai mulla on jonkinlainen persetuntuma niistä peliajoista, kun tässä olen vuosikausia peluuttanut. Mutta me tiedetään siis vain suurin piirtein, että minkä verran sitä peliaikaa kullekin pelaajalle tulee.

8. Hokissa pelaa tällä hetkellä neljä ulkomaalaista. Miten tämä näkyy arkipäivän rutiineissa?

– Ei se kovin paljoa näy. Englantia väännetään täällä kopissa vähän enemmän. Koutsitkin joutuu välillä käyttämään ulkomaan kieltä. Mutta kuten sanoin, niin ainakin itsellä tulee kuitenkin aina päälimmäisenä mieleen ulkomaalaista kysyettässä iloinen ilmapiiri.

9. Mikä tai kuka on yllättänyt valmennuksen tällä kaudella?

– Ensimmäisinä tulevat mieleen Heikkisen Arttu ja Hiltusen Timo. He ovat kuitenkin molemmat ensimmäisen kauden Mestis-pelaajia. Totta kai, parhaat pelaajat iskevät itsensä heti läpi ja tässä tapauksessa he ovat osoittaneet olevansa sitä kastia. Kyllä me tiedettiin, että molemmat ovat hyviä pelaajia, mutta he ovat ylittäneet sen odotusarvon mikä ennen kautta oli, ja mitä henkilökohtaisesti heiltä uskalsin odottaa. Toivotaan, että he jatkavat samaan malliin.

hiltus-timppa-1024x677

Jukuri-puolustuksen takaa kurkkiva Timo Hiltunen on kuulunut alkukauden positiivimpiin yllättäjiin.

10. Kuinka paljon seuraat Mestikseen liittyviä pelaajasiirtoja sekä muita uutisia?

– Kyllä ne tulee päivittäin katseltua. Mutta sitten taas niitä muita juttuja ja tarinoita ei tule luettua. Tässä pääsee paljon helpomalla, kun itse analysoi missä oma joukkue menee, kuin yrittäitsi lukea muiden analysoimana missä me mennään. Se on aina vain muiden käsitys asiasta ja se käsitys voi joskus olla hyvin erilainen kuin oma näkemys. Eli parempi, kun ei kauheasti lue julkisia tiedotusvälineitä juuri sen takia, että pysyy se oma ajatus meidän tekemisestä.

11. Pelaajien perinteisiin pelipäivän rutiineihin kuuluvat aamuharjoitukset, pastalounas, päiväunet sekä valmistautuminen illan otteluun. Mitä rutiineja kuuluu sinun pelipäivääsi?

– Valmentajan pelipäivä alkaa aikasin, sillä yleensä minä olen täällä hallilla jo seitsemältä. Pelipäivän aamuna katsotaan usein vielä viimeiset videot vastustajasta ja viritetään se materiaali joukkueelle valmiiksi. Pelipäivän aamujää on rutiininomainen, joten sitä ei tarvitse aamulla enää hirveästi miettiä. Ja kyllä paras pelipäivä on sellainen, kun aamujään jälkeen pääsee parin tunnin hiihtolenkille. Siitä kotiin syömään, pienet päiväunet ja kohta jo takaisin hallille. Pelin jälkeen se ilta tuppaa menemään aika pitkäksi. Valmentajalla on aina se ikävä puoli, että kun peli on ohi niin sitten sitä pitäisi vielä jäädä analysoimaan, etenkin jos pelit tulee peräkkäisinä päivinä.

12. Vietät kauden aikana paljon aikaa hallilla ja pelireissuilla. Miten kulutat aikaa hallin ulkopuolella?

– Silloin kun sitä vapaata on, niin yritän olla kotona ihan rauhassa tekemällä normaaleja arjen askareita ja yrittää sillää tavalla saada ajatukset pois jääkiekosta. Kyllä tässä aika putkella mennään, siitä kun sarjakausi alkaa ja siihen, kun se päättyy. Eli ei tässä mitään muuta isompaa tekemistä vapaa-aikaan mahdu.

13. Ehditkö seuraamaan muita kiekkosarjoja kauden aikana?

– TV:stä nyt seuraan jonkun verran, mutta aika vähissä se on. Mulla on tässä kaksi televisiota, jossa pyörii sekä omat että vastustajan pelit. Jos me pelataan viikolla vaikka kolme ottelua, niin kun sä katsot omat ja vastustajat pelit, niin se tekee kuusi peliä viikkoon. Ei siinä sitten hirveästi tee enää mieli rueta katsomaan illalla puoli seitsemän aikaan SM-liigaa. Eli kyllä tuo kuusi peliä viikkoon on jo sellainen määrä, joka täyttää jääkiekkokiintiön.

14. Minkälaista ruokaa laitetaan keittiössäsi? Mikä on bravuurisi?

– Kyllä ne minun bravuuriruuat ovat kalaan liittyviä. Kalakeitolle kehtaan kutsua kenet tahansa ja myös uunikala tulee aika näppärästi. Etenkin jos ne kalat on tuotu Inarijärvestä itse ongittuna, niin sitten se on aika lähellä täydellistä.

15. Sotshin olympialaisiin on aikaa kaksi kuukautta. Kuinka suurella mielenkiinnolla aiot seurata kisoja?

– Kyllä niitä tulee varmaan katsottua. Sotshissa pelaa kuitenkin maailman parhaat pelaajat ja sitten se on vielä omalla tavallaan erityinen, kun turnaus on niin lyhyt, että siellä ei paljon muuta tehdä kuin pelata. Kiva seurata, miten ne joukkueet muotoutuu turnauksen aikana ja kuka valmentaja saa siitä joukkueesta eniten irti lyhyessä ajassa.

16. Jatkokysymyksenä edelliseen liittyen: Mikä maa tulee voittamaan jääkiekon olympiakullan?

– No Suomi tietysti! Aina pitää olla Suomen puolella. Uskon, että suomalaispelaajat sitoutuvat nopeimmin siihen tapaan pelata minkä he ovat yhdessä päättäneet. Joukkuepelaaminen on kova sana siellä ja maalivahtipelaaminen on Suomella tunnetusti maailman huippua. Myös erikoistilanteisiin löytyy osaamista sekä ylivoimaan että alivoimaan. Lyhyen turnauksen takia uskon, että Suomella on Sotshissa hyvät mahdollisuudet menestyä.

17. Pudotuspelit ovat perinteisesti aikaa, jolloin vastustajan tekemistä seurataan isolla suurennuslasilla. Kuinka paljon scouttaatte muita joukkueita runkosarja aikana?

– Kyllä me aika paljon meidän tulevaa vastustajaa scoutataan ja poimitaan sieltä pelaajille videomateriaalia. Mielestäni me ollaan onnistuttu hyödyntämään sitä videomateriaalia. Se ei ehkä katsomoon näy, että me tiedetään paljon vastustajan alivoima- ja ylivoimapelaamisesta. Esimerkiksi kun meillä oli alivoimapeli alkukaudella huonoa ja päästettiin siihen ensimmäiseen yhteentoista peliin 15 maalia, niin sen jälkeen me ollaan katsottu videoita ja nyt viimeiseen 17 otteluun me ollaan päästetty vain 11 alivoimamaalia.

MG_7525-450x450

Pudotuspeleissä ei tulla antamaan tuumaakaan periksi.

18. Millä tavalla pelaaminen ja peli muuttuu, kun siirrytään runkosarjasta pudotuspeleihin?

– Tottakai se pelaaminen tarkentuu, riskinotto pienenee ja pelaajat terävöityvät henkisesti. Sitten ne pienet marginaalit vaan ratkaisee ja yksilöt nousee entistä suurempaan rooliin. Myös maalivahdit sekä erikoistilanteet nousevat aina pudotuspeleissä suureen rooliin.

19. Pelaajat pyrkivät kohdistamaan kauden kuntopiikkinsä pudotuspeleihin. Millaisessa vaiheessa on itse valmentajan kunnonrakennus kohti kevättä?

– Valmentajan kuntopiikki on suunnattu pääsiäiseksi Vaskoolihiihtoon Saariselälle. Siellä odottaa perinteisen 40 kilometriä ja sen takia tässä sivakoidaan ympäri Vimpelinlaaksoa, että pääsiäisenä sijoitus ja aika paranisi. Siellä olen ollut nyt kaksi kertaa lappu rinnassa ja aina olen parantanut aikaa ja sijoitusta. Ensi keväänä koitetaan sitten olla taas entistä paremmassa tikissä siellä.

20. Hokki on jäänyt kahtena edellisvuonna puolivälieriin. Millä keinolla Hokki selvittää tänä keväänä tiensä mitalipeleihin?

– Meiltä löytyy sellaisia pelaajia, jotka pystyvät ratkomaan pelejä ja sitten myös niitä, jotka pystyvät tuhoamaan vastustajan peliä. Siinäkin mielessä olen erittäin luottavainen, että meillä on tässä kauden aikana toiminut kaikki voittamisen kannalta merkittävät osa-alueet. Me ollaan puolustettu h*lvetin hyvin, parhaimmillaan ollaan tehty paljon maaleja ja lisäksi myös maalivahtipeli, alivoimapeli ja ylivoimapeli ovat näyttäneet toimivansa. Kyse on vaan siitä, että saadanko me toimimaan oikeaan aikaan samassa pelissä.

Ja sitten totta kai meidän resursseilla on tärkeää, että meidän kaikki pelaajat olisivat terveenä ja hyvässä pelikunnossa. Eikä ole nimenomaan sillä tavalla, että pelaaja tervehtyy juuri pudotuspeleihin, vaan että alla olisi mahdollisimman monta peliä terveenä ja että se pelikunto olisi paras mahdollinen. Menestyminen vaatii aina tuuria. Viime keväänä meillä ei sitä ollut, toivotaan että tänä keväänä olisi.