Rännipakin johdolla kohti tosipelejä

Kajaanin Hokki lähtee kevään pudotuspeleihin Ville Hyvärisen johtamana. Hyvärinen nousi linnapaitojen kapteeniksi, kun Hokin monivuotinen luottopuolustaja Jarkko Heikkinen loukkaantui alkukaudella. Hyvärinen pitää kapteenina toimimista suurena kunnia-asiana.

– Tämä on todella suuri kunnia, varsinkin kun joukkue äänesti kapteenin. Yritän parhaani mukaan kantaa C-kirjainta rinnassa.

– Kukaan ei pysty täyttämään sitä kokemusta ja näkemystä mitä ”Jakelta” löytyy, mutta yritän johtaa joukkuetta vähän toisenlaisilla asioilla. Varmasti tsemppaaminen ja äänenkäyttö ovat olleet mukana jo aiemmin, mutta totta kai nyt, kun se kirjain löytyy rinnasta, niin vastuu hommasta kasvaa isommaksi, Hyvärinen jatkaa.

Hokin päävalmentaja Jari Laukkanen antaa Hyväriselle puhtaat paperit kapteenina toimimisesta, ja nostaa esiin erityisesti puolustajan rehellisyyden.

– Ville on ollut valmentajan kannalta erittäin hyvä kapteeni. Hän ottaa kantaa myös vaikeisiin asioihin. Jos joku asia menee harjoituksissa tai pelissä huonosti, niin hän ei jätä sitä sanomatta. Avoin rehellisyys on erittäin iso hyve Villellä.

Kapteenin rooli ei ole Hyväriselle täysin uusi, sillä 23-vuotias puolustaja toimi aikoinaan kapteenina KalPan A- ja C-junioreissa. Kuopiolaiskasvatti näkeekin aiemmista kokemuksista olevan hyötyä myös nykyhetkessä.

– On kuitenkin hieman eri asia olla kapteenina junnuissa, kun siellä kaikki pelaajat ovat samanikäisiä. Hokissa on paljon eri-ikäisiä pelaajia, joten väittäisin, että miesten joukkueen kapteenilla on isompi vastuu, Hyvärinen kuvailee.

Nimimerkin takana rehellinen mielipide pelityylistä

Twitterissä nimimerkkiä @rannipakki kantava Hyvärinen kertoo liittyneensä Twitteriin joukkuekavereiden painostamana. Myös tarina nimimerkin takana on mielenkiintoinen.

– Viime vuonna pojat kovasti yllyttivät Twitter-maailmaan, joten minä lupasin liittyä sinne, kunhan saan uuden puhelimen. Uuden puhelimen saatuani aloin kysellä pelireissulla bussissa sopivaa nimimerkkiä. Koiviston Mika heitti siihen jotain tosi väsynyttä, mutta Seppäsen Teemu keksi, että rännipakki voisi olla aika hyvä.

– Rännipakki oli niin rehellinen mielipide meidän maalivahdilta minun pelityylistä, että se oli pakko ottaa käyttöön, Hyvärinen nauraa.

Hyvärinen tunnetaan värikkäänä persoonana sosiaalisen median lisäksi myös joukkueen pukukopissa. Joukkueen 24 muusta pelaajasta peräti 23 äänesti Hyvärisen joukkueen puheliaimmaksi pelaajaksi. Myös 17 pelaaja äänesti Hyvärisen joukkueen tarinankertojaksi.

– Kopissa oli jotenkin niin hiljaisen tuntuista kun Seppänen lähti Kazakstaniin, joten olen yrittänyt vähän paikkailla Sepin jättämää hiljaisuutta. Ei minulla silti suu käy niin paljoa ja löydy yhtä paljon hyviä juttuja kuin Sepillä. Jotain väsynyttä pyrin väliin heittämään. Ainakin omasta mielestä ne ovat hyviä juttuja.

Hyvät muistot saivat palaamaan

Joukkueen keskuudessa paremmin lempinimeä ”Vili” totteleva Hyvärinen pelasi ensimmäisen kerran Hokissa kaudella 2010–2011. Tuolloin Hokin päävalmentajana toiminut Sami Karppinen luonnehti Hyväristä pelaajaksi, joka torjuu pelissä enemmän kiekkoja kuin maalivahdit. Vaikka Hyvärinen torjuu edelleen ison määrän kiekkoja ottelua kohden, ei hän suostu täysin allekirjoittamaan väitettä.

– Varmaan määrällisesti on tultu junnuvuosista alaspäin. Vähän ehkä olen viisastunut pelaajana, ja nykyään pyrin löytämään muitakin ratkaisuja kuin pelkän laukauksen blokkaamisen. Mutta kyllähän blokkeja tulee vieläkin jonkin verran tehtyä. Itse ainakin nautin ja sytyn siitä, kun saan kiekon kroppaan.

Kausi 2010–2011 Kajaanissa ei ollut helppo, sillä Hokki vaihtoi kesken kauden valmentajaa, ja joutui lopulta karsimaan sarjapaikastaan kolmen Suomi-sarja joukkueen kanssa. Hyvärinen päättikin vaihtaa vaikean kauden päätteeksi maisemaa ja siirtyi Jokipoikien riveihin. Joensuussa vietetyn kauden jälkeen Hyvärinen pelasi vielä yhden kauden SaPKossa ennen Kajaaniin palaamista.

– Joukkueen vaikea kausi oli ehkä suurin syy, miksi aikoinaan lähdin täältä pois. Joensuu tuntui hyvälle ratkaisulle ja kausi siellä oli hyvä, kun pääsimme aina finaaleihin asti. Savonlinnassa sain ison roolin ja pelasin paljon, mutta joukkueena ei menestytty niin hyvin.

– Keväällä 2013 Mattilan Petri soitti Kajaanista ja juteltiin siinä hetki. Omalta osalta se edellinen kausi Hokissa oli kuitenkin hyvä, ja viihdyin Kajaanissa tosi hyvin, vaikka olin intissä siihen aikaan. Hokissa pelaaminen rupesi kuulostamaan hyvältä vaihtoehdolta ja asiat saatiin nopeasti kuntoon, Hyvärinen kertaa paluuseen johtaneita tapahtumia.

Hyvärisen viime kausi oli vaikea, sillä loukkaantuminen marraskuun puolivälissä Heinolassa piti miehen sivussa pelikentiltä 4,5 kuukautta. Hyvärinen kuitenkin palasi Hokin kokoonpanoon 6. välieräottelussa ja ehti pelata lopulta kolme pudotuspeliottelua.

– Viime kaudesta jäi paljon hampaankoloon, kun en pystynyt pelaamaan runkosarjassa kuin 21 ottelua. Pudotuspelit menivät miten menivät. Oltiin niin lähellä, mutta silti niin kaukana.

– Tosi mukava on ollut kuitenkin pelata ensimmäistä kertaa aikuisuralla kaksi kautta peräkkäin samassa joukkueessa. Oli mukava jatkaa tutussa ympäristössä ja olen tosi tyytyväinen, että saan olla tällä hetkellä täällä, Hyvärinen iloitsee.

Kirjastokäynti tiputti apinan selästä

Hyvärisen kulunut kausi on ollut monelta osin värikäs. Omaan kauteensa KalPa-kasvatti on kohtuullisen tyytyväinen, etenkin kun oikea rooli on löytynyt.

– Alussa näkyi ehkä tietyllä tavalla se viime kauden vähäinen pelaaminen, mutta nyt olen saanut hyvin juonen päästä kiinni, ja olen saanut pelata sellaista roolia mistä nautin. Ainakin jollakin tasolla tuntuu myös siltä, että olen pystynyt auttamaan joukkuetta. Se on tässä hommassa ehkä se tärkein juttu, Hyvärinen muistuttaa.

Myös Hokki-käskijä Laukkanen on tyytyväinen suojattinsa tähänastisiin esityksiin.

– Kun puhutaan peruspuolustamisesta, niin Ville pelaa kaikkien meidän omien tilastojen valossa hyvin virheettömästi. Hän on vahva kamppailija ja sitä myöten tärkeä palanen meidän puolustuksellisessa fyysisyydessä.

Hyvärinen nousi isoihin otsikoihin 16. tammikuuta pelatussa kotiottelussa LeKiä vastaan. Tuolloin Hyvärinen katkaisi peräti 762 päivän maalittoman putkensa. Ennen tammikuista perjantai-iltaa Hyvärinen oli tehnyt edellisen pelitilannemaalinsa 15.12.2012 pelatessaan vielä SaPKo-paidassa.

Hyvärinen kruunasi iltansa tekemällä vielä toisen maalin vain reilut viisi minuuttia myöhemmin.

– Varsinkin ensimmäisessä maalissa purkautui niin paljon hyvää oloa, että tuuletus lähti vähän laukalle. Maalit ovat minulle sen verran harvinaista herkkua, että niistä saa ja pitää nauttia. Varmaan joskus B-junnuissa olen tehnyt viimeksi kaksi maalia samassa pelissä, Hyvärinen kommentoi osumiaan silloin.

Reilu kuukausi tapahtumien jälkeen Hyvärinen ottaa asian jo rennosti, mutta samalla ihmettelee, kuinka maaleista nousi lopulta niin isot otsikot.

– Kyllä silloin tippui iso apina selästä, mutta ehkä siinä yksittäisen pelaajan kaksi maalia saivat liian ison merkityksen. Tärkeämpää oli kuitenkin se kolme pistettä, joka tuntui välillä unohtuvan. Mutta kivahan se on kun joku huomioi ja joskus kirjoitetaan jotain positiivista itsestä, Hyvärinen muotoilee.

Entistä mielenkiintoisemman LeKi-pelin tapahtumista teki se, että Hyvärinen ilmoitti vain puolitoista viikkoa ennen tehoiltaa aloittavansa lukemaan mentaalivalmentaja Minna Marshin kirjaa Miksi maali ei synny?. Hyvärinen twiittasi, että kirjastosta lainattu kirja saattaisi auttaa hänen yli kaksi vuotta jatkuneeseen maalittomaan putkeen.

– Ilmeisesti se kirjan lukeminen on auttanut. 30 sivua on nyt takana, joten se kai siinä on taustalla, Hyvärinen totesi tehoiltansa jälkeen.

Nyt Hyvärinen on jo kirjan loppupuolella. Mutta miksei maaleja ei ole syntynyt, vaikka kirjan lukeminen on edennyt?

– Kirjan nimi on Miksi maali ei synny?, mutta ei se suoranaisesti siihen maalintekoon auta. Siinä on kuitenkin ollut hyviä juttuja, ja se on pistänyt vähän miettimään noita pääkopan sisäisiä hommia. Kirjan lukeminen vaatii aika paljon miettimistä.

Joukkueen päätähtäin vasta edessä

Hokin kausi on sujunut tähän asti vaihtelevissa merkeissä. Vaikean alkukauden jälkeen Hokki voitti loka-marraskuussa peräti kymmenen peräkkäistä ottelua. Sen jälkeen pistekeskiarvo on hieman laskenut, mutta isossa kuvassa tasaisesti esiintyneet linnapaidat taistelevat edelleen tiukasti pudotuspelien kotiedusta.

– Peli on kehittynyt koko ajan ja olemme menneet pelillisesti paljon eteenpäin. Varmasti kausi olisi voinut mennä vieläkin paremmin, mutta keväällähän ne tosipelit vasta alkavat, Hyvärinen painottaa.

Joukkue on harjoittelut kovasti pitkin kautta päävalmentaja Laukkasen sekä apuvalmentaja Antti Turusen johdolla. Hyvärisen mukaan kova harjoittelujakso saattoi olla myös joukkueen alkukauden heikkojen tulosten takana, mutta nyt tahtia on jo hieman kevennetty pudotuspelejä silmällä pitäen.

– Fyysisesti olemme varmasti tosi hyvässä kunnossa. Olemme harjoitelleet koko kauden hyvin ja ainakaan siitä se ei tule keväällä jäämään kiinni. Myös peliä olemme kehittäneet koko ajan. Pystymme varmasti tuomaan siihen vielä jotain pikkujuttuja lisää.

Hyvärinen muistuttaa, että pudotuspelit ovat oma maailmansa, missä voi tapahtua mitä vain.

–Positiivisella fiiliksellä odotetaan ja ollaan itse asiassa jo muutama viikko odotettukin, että ne kauden hienoimmat pelit alkaisivat.

Pudotuspelien alla Hyväriselle on Hokki-kannattajille vielä yksi pyyntö.

– Laitetaan pudotuspeleissä samanlainen meininki käyntiin kuin viime vuonna. Ne olivat silloin hienoja pelejä, kun hallissa oli hyvä meininki. Paljon vain porukkaa lehtereille, siitä on meille todella iso apu, Hyvärinen päättää.